Tingsrätten dömde i fjol en del av de åtalade enligt paragrafen. Rätten ansåg att Cannonball är en organiserad sammanslutning som grundats i syfte att begå allvarliga brott.
Domstolen motiverade sin dom med bland annat de åtalades tidigare straffregister. De tydde enligt tingsrätten inte på att Cannonball skulle ha grundats enbart i syfte att främja motorcykelhobbyn.
Tingsrätten lyfte också fram gängmedlemmarnas interna hierarki och arbetsfördelning samt vapen och narkotika som hittats i en klubblokal.
Fallet handlar utöver gängparagrafen också om drift av en lönnkrog samt ett antal vapen- och narkotikabrott.
Bland de åtalade som dömdes i tingsrätten fanns både Cannonball-ledare och vanliga medlemmar. De bestred mertalet av åtalen. Den längsta domen var tio månaders fängelse, medan tingsrätten friade en del av de åtalade helt.
Efter tingsrättsprocessen sade professorn i straff- och processrätt Matti Tolvanen till FNB att domen för tillämpningen av gängparagrafen är ett steg framåt.
– Om hovrätten håller fast vid domen så anser jag det vara till stor hjälp för åklagare och polis i deras jobb, sade Tolvanen till FNB.
Deltagande i en organiserad kriminell sammanslutnings verksamhet kan ge böter eller högst två års fängelse.
Lagen definierar också termen kriminell sammanslutning. Med en organiserad kriminell sammanslutning avses en strukturerad sammanslutning, inrättad för en viss tid, bestående av minst tre personer, som handlar i samförstånd för att begå en viss typ av brott. Brotten i fråga kan vara antingen sådana som kan ge minst fyra års fängelse eller så kan det handla om hot mot rättegångsvittnen eller hets mot folkgrupp.
Definitionen gör det i princip möjligt att tillämpa gängparagrafen också på till exempel rasistiska organisationer.
https://www.hbl.fi/artikel/hovrattsdom-om-gangatal-mot-cannonball-i-dag/
Helsingin hovioikeus antoi tänään ratkaisun jutussa, jossa liivijengi
Cannonballin jäseniä syytettiin järjestäytyneen rikollisryhmän
toimintaan osallistumisesta. Yhtään syytettyä ei kuitenkaan tuomittu
hovissa tämän niin sanotun jengipykälän perusteella. Käräjäoikeudessa
osa oli tuomittu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan
osallistumisesta.
Hovioikeus arvioi samassa jutussa myös esimerkiksi salakapakan pyörittämistä, aserikoksia ja huumausainerikoksia. Yksi mies tuomittiin muun muassa rynnäkkökiväärin, rynnäkköhaulikon, useiden muiden aseiden ja sirpalekäsikranaatin hallussapidosta. Cannonballin tiloissa myytiin Virosta tuotua alkoholia ja muita juomia ja vältettiin tuhansien eurojen verot.
Lisäksi yksi syytetyistä tuomittiin törkeästä kiristyksestä.
Yhden henkilön, kerhon upseeristossa käräjäoikeuden mukaan asekersanttina toimineen miehen osalta käräjäoikeuden tuomio järjestäytyneen rikollisryhmään toimintaan osallistumisesta jäi voimaan. Hänen asiaansa ei edes käsitelty hovioikeudessa, sillä hänen tuomiostaan ei valitettu.
Käräjäoikeus tuomitsi hänet myös kahdesta ampuma-aserikoksesta ja kätkemisrikoksesta.
Mies oli jo vuonna 2014 tuomittu 10 vuoden vankeusrangaistukseen Cannonballin ja virolaisliigan huumejutussa.
Syyttäjä haki tuomiota osallistumisesta toisen, vuonna 2014 annetun tuomion perusteella. Tuolloin hovioikeus tuomitsi viisi miestä törkeästä huumausainerikoksesta, joka oli tehty osittain Cannonballin lukuun.
Jengin toimintaan osallistuminen olisi kuitenkin vaatinut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että törkeän huumausainerikoksen ja toimintaan muutoin osallistumisen välillä olisi yhteys. Nyt ei ollut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että esimerkiksi kerhon johto olisi tiennyt rikoksesta.
– Sanoisin näin, että soveltamisedellytykset ovat niin vaikeat, että on poikkeuslaatuista, jos sellainen vastuu pystytään toteamaan. Yksi opiskelijani teki tutkielman pykälästä. Sellaisia konkreettisia tilanteita, jossa pykälää voisi käyttää, on erittäin vaikea löytää.
Syynä tähän on, että osallistumispykälästä ei voida tuomita, jos päärikoksesta säädetään vähintään yhtä ankara rangaistus, eli enintään kaksi vuotta vankeutta.
Jotta jengiä taas voitaisiin pitää rikollisryhmänä, pitää ryhmän tehdä yhteistoimin rikoksia, joista voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta.
Käytännössä toinen pykälä näyttää siis kumoavan toisen.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Cannonball-jengisyytteet-meniv%C3%A4t-nurin-hovioikeudessa/884308
Hovioikeus arvioi samassa jutussa myös esimerkiksi salakapakan pyörittämistä, aserikoksia ja huumausainerikoksia. Yksi mies tuomittiin muun muassa rynnäkkökiväärin, rynnäkköhaulikon, useiden muiden aseiden ja sirpalekäsikranaatin hallussapidosta. Cannonballin tiloissa myytiin Virosta tuotua alkoholia ja muita juomia ja vältettiin tuhansien eurojen verot.
Lisäksi yksi syytetyistä tuomittiin törkeästä kiristyksestä.
Yhden henkilön, kerhon upseeristossa käräjäoikeuden mukaan asekersanttina toimineen miehen osalta käräjäoikeuden tuomio järjestäytyneen rikollisryhmään toimintaan osallistumisesta jäi voimaan. Hänen asiaansa ei edes käsitelty hovioikeudessa, sillä hänen tuomiostaan ei valitettu.
Käräjäoikeus tuomitsi hänet myös kahdesta ampuma-aserikoksesta ja kätkemisrikoksesta.
Mies oli jo vuonna 2014 tuomittu 10 vuoden vankeusrangaistukseen Cannonballin ja virolaisliigan huumejutussa.
"Cannonball on järjestäytynyt rikollisryhmä"
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tulkinnan siitä, että Cannonball on järjestäytynyt rikollisryhmä. Hovioikeus kaatoi kuitenkin syytteet rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sillä pelkästään osallistuminen Cannonballin toiminnan yleiseen organisointiin ei riitä siihen, että henkilöiden voitaisiin katsoa osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan.Syyttäjä haki tuomiota osallistumisesta toisen, vuonna 2014 annetun tuomion perusteella. Tuolloin hovioikeus tuomitsi viisi miestä törkeästä huumausainerikoksesta, joka oli tehty osittain Cannonballin lukuun.
Jengin toimintaan osallistuminen olisi kuitenkin vaatinut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että törkeän huumausainerikoksen ja toimintaan muutoin osallistumisen välillä olisi yhteys. Nyt ei ollut oikeuden mukaan näyttöä siitä, että esimerkiksi kerhon johto olisi tiennyt rikoksesta.
Onko laissa kuollut kirjain?
Käytännössä osallistumispykälän soveltaminen on osoittautunut erittäin haastavaksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan sitä voitaisiin soveltaa tapauksissa, joissa joku on osallisena rikoksen tekemiseen, mutta häntä ei tuomittaisi tästä rikoksesta tai avunannosta siihen.– Sanoisin näin, että soveltamisedellytykset ovat niin vaikeat, että on poikkeuslaatuista, jos sellainen vastuu pystytään toteamaan. Yksi opiskelijani teki tutkielman pykälästä. Sellaisia konkreettisia tilanteita, jossa pykälää voisi käyttää, on erittäin vaikea löytää.
Syynä tähän on, että osallistumispykälästä ei voida tuomita, jos päärikoksesta säädetään vähintään yhtä ankara rangaistus, eli enintään kaksi vuotta vankeutta.
Jotta jengiä taas voitaisiin pitää rikollisryhmänä, pitää ryhmän tehdä yhteistoimin rikoksia, joista voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta.
Käytännössä toinen pykälä näyttää siis kumoavan toisen.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Cannonball-jengisyytteet-meniv%C3%A4t-nurin-hovioikeudessa/884308
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar